Kevät on hyvää aikaa tarkistaa taimikot

Lumen sulaessa ja kevään koittaessa on sopiva hetki tarkistaa metsänuudistamisen onnistuminen ja valmistella nuori taimikko tulevaan kasvukauteen. Metsänomistajan apuvälineinä toimii hyvin muun muassa ongenvapa ja jääkiekkomaila.

Uudistamisalueiden tarkastaminen onnistuu parhaiten keväällä lumien sulettua, kun ei vielä viherrä ja kyykäärmeetkin ovat kohmeisia liikkeissään. Istutetut taimikot on helppo tarkistaa silmämääräisesti taimikon läpi kävellessä. Kasvatuskelpoisten taimien määrän hehtaaria kohden pystyy laskemaan vaikka onkivapaa käyttämällä. Pyörähdä ympyrä nelimetrisen kepin kanssa ja kerro ympyrän sisälle jääneiden taimien lukumäärä kahdella sadalla saadaksesi taimien lukumäärän hehtaarilla. Kuusen istutustiheys on 1800 taimea hehtaarilla, männyn 2000 ja koivun 1600.

Taimikoiden tuhoja voi aiheuttaa moni tekijä, mutta aina päälle päin kuivan tai kuolleen näköinen taimi ei ole menetetty tapaus. Varsinkin alavilla mailla havupuiden taimilla on toisinaan maalis-huhtikuussa kevätahavaa, joka saa neulaset ruskettumaan. Tällöin juuriston ollessa jäässä taimi haihduttaa neulastensa kautta. Vaikka ruskeaneulainen taimi surkealta näyttääkin, ei ahava yleensä koidu taimen kohtaloksi. Suurin osa taimista on jälleen terveessä kasvussa kesän koittaessa.

Kylvöalueilla taimet voivat olla vielä niin pieniä, ettei niitä pikaisella katsomisella välttämättä havaitse. Ei ole siis syytä huoleen, jos uudisala näyttää tyhjältä aukealta. Tarkemmin katsomalla voi laikuista erottaa pienten sammaltupsujen näköisiä taimen alkuja. Mikäli kylvö on toteutettu oikealla kohteella hyvin muokattuun maahan, ei heinästä pitäisi olla suurta ongelmaa.

Rehevillä kasvupaikoilla heinäys estää taimien tukahtumisen nopeakasvuisempien heinien ja pensaiden varjoon. Jos työ on jäänyt tekemättä syksyllä voi tilannetta korjata vielä keväällä. Heinät voi sotkea taimien ympäriltä lakoon niin saappailla polkemalla kuin jääkiekkomailalla lätkimälläkin. Toisena vaihtoehtona on niittää heinikko kumoon ja sitä varten onkin tarkoitusta varten tehtyjä työkaluja esimerkiksi tehoheinäin. Tärkein työkalu heinittymistä vastaan on kuitenkin oikean puulajin valinta oikealla tavalla muokattuun maahan.

Varttuneemmissa taimikoissa kannattaa tarkistella miten paljon muuta lehtipuuta taimikkoon on noussut. Oikea-aikainen taimikon varhaishoito parantaa kasvatettavan puuston kasvua ja laatua. Taimikonhoitojen toteuttamisesta ja kemera-tuista löydät vastauksen omalta metsäasiantuntijaltasi.

Arja-Leena Korpunen
metsäasiantuntija
Mhy Karhu

Pellon metsitys

Peltojen ja peltoheittojen, varsinkin viljelyn ulkopuolella olevien metsitys on nostanut päätään useiden vuosien jälkeen. Maatalouden rakennemuutos ohjaa metsittämään pieniä ja vajaatuottoisia peltoja.

Metsittämisen onnistuminen vaatii useita työlajeja aina ravinnetäydennyksistä heinikon torjuntaan ja uudisalan raivuuseen. Peltojen luontaisesti runsas pintakasvillisuus ja ravinnetalouden epätasapainot mutkistavat usein työtä.

Kuten normaalisti metsää uudistaessa, on vesitalouden järjestely ja istutusmättäiden aikaansaaminen tärkeää. Pellon piiriojien ja sarkaojien kunnostamisen ohella voidaan tarvittaessa väleihin kaivaa navero-ojia lisämättäiden saamiseksi. Taimen istuttaminen mättäälle on paras vaihtoehto, jolloin lämpöolot ovat taimelle hyvät. Taimi on näin ylempänä ympäröivää aluetta ja paljas kivennäismaa suojaa pidempään heinittymiseltä.

Alueelle sopivan puulajin valinnassa on huomioitava esimerkiksi hirvieläimet. Istutusta seuraavina vuosina on varauduttava heinäysurakkaan. Voimakas heinittyminen tukehduttaa taimet ja käsissä on entistä huonompi pelto.

Pellon metsittäminen voi kuulostaa hankalalta kaikkine työvaiheineen, mutta onhan sen jälkeen hieno katsella taimikon kasvua.

Kuvassa pelto, joka on metsitetty lehtikuuselle ja rauduskoivulle.

Matti Lahti

Metsänuudistaminen ei ole leikin asia

Jokainen osaa istuttaa taimen oikein päin mättääseen. Tästä eteenpäin tieto ja osaaminen onnistuneesta uudistamisesta vaihtelee paljonkin metsänomistajien piirissä. Metsälaki velvoittaa uudistamaan yli 0,3 hehtaarin suuruisen avoimen metsäalueen. Metsälain mukaan taimikko katsotaan saaduksi aikaan, kun se on riittävän tiheä, taimet ovat tasaisesti jakautuneina, niiden keskipituus on 0,5 metriä ja niiden kehittymistä ei uhkaa välittömästi muu kasvillisuus. Mitäs sitten?

Kenenkään ei kannata tehdä ensiksi huonosti ja sitten hyvin

Halvat taimet tulevat vietävän kalliiksi, jos ne ovat vääriä. Entisen metsän vanha pääpuulaji ei ole välttämättä se oikea uuteen metsään. Tyvilahosta kärsivä kuusikko on parempi uudistaa esimerkiksi koivulle, jotta maaperässä muhiva juurikääpä ei iske uuteen puusukupolveen. Rehevällä paikalla männystä kasvaa hyvää naulakkovärkkiä ja karulle kohteelle istuttaessa näreet jäävät ikuisiksi joulukuusiksi. Puulajin lisäksi itse taimen sortti merkitsee myös paljon. Halvempi yksivuotias taimi jää helpommin aluskasvillisuuden jalkoihin rehevillä paikoilla. Isompi kaksivuotias on tällaisissa tilanteissa parempi vaihtoehto. Taimen on oltava kasvatettu oikealle maantieteelliselle alueelle. Eri kasvuvyöhykkeeltä tuodut taimet eivät kasva kunnolla. Käpyjen kerääminen ei myöskään ole kannattavaa kylvöä ajatellen. Muun muassa metsänhoitoyhdistyksiltä saatavat metsäpuiden siemenet ovat tuotettu taimitarhojen hyvälaatuisista siemenpuista ja niiden kasvu on monin verroin tehokkaampaa.

Mitä sitä nyt suotta sitä maata mylläämään?

Säästö, joka saadaan maan muokkaamatta jättämisellä, on selkeästi pienempi, kuin arvokasvu minkä muokkaaminen tuo. Metsänuudistaminen onnistuu harvoin ilman sitä. Paljastunut maanpinta tarjoaa hyvän kasvupohjan taimille ja siemenille. Nykyaikainen maanmuokkaus on siro, tehokas ja nopea. Kivennäismaan paljastaminen vähentää myös muun muassa tukkimiehentäin leviämistä taimiin. Maanmuokkauksen yhteydessä on myös helppo laittaa uudistusalueen vesitalous kuntoon. Ammattimaisesti tehty maanmuokkaus ottaa huomioon myös vesiensuojelun. Maanmuokkausmenetelmiä on monia: kääntömätästys, laikutus, naveromätästys, äestys, laikkumätästys… Oikea maanmuokkausmenetelmä pitääkin valita tapauskohtaisesti maalajin, kasvupaikan ja istutettavan puulajin perusteella.

Istutetaan kun keretään...

Ammattilainen istuttaa vähintään tuhat taimea päivässä normaaleissa olosuhteissa. Leipänsä muulta ansaitsevan kannattaa vähentää luvusta varmuudeksi puolet pois. Metsänuudistaminen ja sen hoito on aikaa vievää ja raskastakin työtä. Metsänomistajan kannattaa miettiä tarkkaan riittääkö oma aika ja jaksaminen työhön. Ammattilaisen tekemänä metsänuudistaminen ei ole kallista ja työ valmistuu nopeasti. Oikea istutusaika riippuu paljon puu- ja maalajista. Väärä istutusaika voi kostautua muun muassa roudan tekeminä tuhoina. Uudistusalalle parhaiten sopiva ajankohta kannattaa varmistaa paikalliselta metsäasiantuntijalta.

Mutta tuleehan se metsä sinne muutenkin?

Metsän luontainen uudistaminen on vaikeaa ja erittäin tapauskohtaista. Metsälain määräämän uudistamisvelvoitteen täyttämiseksi luontaista uudistamista on harkittava tarkasti. Kuivilla kankailla on mahdollista jättää mäntyjä siemenpuiksi. Kuusen luontainen uudistaminen on selkeästi haastavampaa ja vaatii lähes aina tasaisen rahkasammalpohjan. Tukkipuumetsän alla voi toisinaan olla hyvältäkin näyttäviä kuusituppaita. Ulkonäkö voi kuitenkin hämätä ja usein nämä varjossa juroneet kuuset eivät lähde enää hyvään kasvuun. Ennen luontaiseen uudistamiseen päätymistä on hyvä pohtia asiaa kahteen kertaan, myös metsäasiantuntijan kanssa.

Metsänuudistaminen on pohjimmiltaan selkeää ja helppoa, muttei siinä ole oikotietä onneen. Oikea uudistustapa on hyvä selvittää jo ennen päätehakkuuta leimikon tekijän kanssa. Näin säästyy aikaa, rahaa ja hermoja. Metsän alkutaipaleet ovat ne tärkeimmät askeleet, joihin ei kannata kompastua.

Eetu Heino

Metsäasiantuntija

MHY Karhu