Metsänuudistaminen ei ole leikin asia

Jokainen osaa istuttaa taimen oikein päin mättääseen. Tästä eteenpäin tieto ja osaaminen onnistuneesta uudistamisesta vaihtelee paljonkin metsänomistajien piirissä. Metsälaki velvoittaa uudistamaan yli 0,3 hehtaarin suuruisen avoimen metsäalueen. Metsälain mukaan taimikko katsotaan saaduksi aikaan, kun se on riittävän tiheä, taimet ovat tasaisesti jakautuneina, niiden keskipituus on 0,5 metriä ja niiden kehittymistä ei uhkaa välittömästi muu kasvillisuus. Mitäs sitten?

Kenenkään ei kannata tehdä ensiksi huonosti ja sitten hyvin

Halvat taimet tulevat vietävän kalliiksi, jos ne ovat vääriä. Entisen metsän vanha pääpuulaji ei ole välttämättä se oikea uuteen metsään. Tyvilahosta kärsivä kuusikko on parempi uudistaa esimerkiksi koivulle, jotta maaperässä muhiva juurikääpä ei iske uuteen puusukupolveen. Rehevällä paikalla männystä kasvaa hyvää naulakkovärkkiä ja karulle kohteelle istuttaessa näreet jäävät ikuisiksi joulukuusiksi. Puulajin lisäksi itse taimen sortti merkitsee myös paljon. Halvempi yksivuotias taimi jää helpommin aluskasvillisuuden jalkoihin rehevillä paikoilla. Isompi kaksivuotias on tällaisissa tilanteissa parempi vaihtoehto. Taimen on oltava kasvatettu oikealle maantieteelliselle alueelle. Eri kasvuvyöhykkeeltä tuodut taimet eivät kasva kunnolla. Käpyjen kerääminen ei myöskään ole kannattavaa kylvöä ajatellen. Muun muassa metsänhoitoyhdistyksiltä saatavat metsäpuiden siemenet ovat tuotettu taimitarhojen hyvälaatuisista siemenpuista ja niiden kasvu on monin verroin tehokkaampaa.

Mitä sitä nyt suotta sitä maata mylläämään?

Säästö, joka saadaan maan muokkaamatta jättämisellä, on selkeästi pienempi, kuin arvokasvu minkä muokkaaminen tuo. Metsänuudistaminen onnistuu harvoin ilman sitä. Paljastunut maanpinta tarjoaa hyvän kasvupohjan taimille ja siemenille. Nykyaikainen maanmuokkaus on siro, tehokas ja nopea. Kivennäismaan paljastaminen vähentää myös muun muassa tukkimiehentäin leviämistä taimiin. Maanmuokkauksen yhteydessä on myös helppo laittaa uudistusalueen vesitalous kuntoon. Ammattimaisesti tehty maanmuokkaus ottaa huomioon myös vesiensuojelun. Maanmuokkausmenetelmiä on monia: kääntömätästys, laikutus, naveromätästys, äestys, laikkumätästys… Oikea maanmuokkausmenetelmä pitääkin valita tapauskohtaisesti maalajin, kasvupaikan ja istutettavan puulajin perusteella.

Istutetaan kun keretään...

Ammattilainen istuttaa vähintään tuhat taimea päivässä normaaleissa olosuhteissa. Leipänsä muulta ansaitsevan kannattaa vähentää luvusta varmuudeksi puolet pois. Metsänuudistaminen ja sen hoito on aikaa vievää ja raskastakin työtä. Metsänomistajan kannattaa miettiä tarkkaan riittääkö oma aika ja jaksaminen työhön. Ammattilaisen tekemänä metsänuudistaminen ei ole kallista ja työ valmistuu nopeasti. Oikea istutusaika riippuu paljon puu- ja maalajista. Väärä istutusaika voi kostautua muun muassa roudan tekeminä tuhoina. Uudistusalalle parhaiten sopiva ajankohta kannattaa varmistaa paikalliselta metsäasiantuntijalta.

Mutta tuleehan se metsä sinne muutenkin?

Metsän luontainen uudistaminen on vaikeaa ja erittäin tapauskohtaista. Metsälain määräämän uudistamisvelvoitteen täyttämiseksi luontaista uudistamista on harkittava tarkasti. Kuivilla kankailla on mahdollista jättää mäntyjä siemenpuiksi. Kuusen luontainen uudistaminen on selkeästi haastavampaa ja vaatii lähes aina tasaisen rahkasammalpohjan. Tukkipuumetsän alla voi toisinaan olla hyvältäkin näyttäviä kuusituppaita. Ulkonäkö voi kuitenkin hämätä ja usein nämä varjossa juroneet kuuset eivät lähde enää hyvään kasvuun. Ennen luontaiseen uudistamiseen päätymistä on hyvä pohtia asiaa kahteen kertaan, myös metsäasiantuntijan kanssa.

Metsänuudistaminen on pohjimmiltaan selkeää ja helppoa, muttei siinä ole oikotietä onneen. Oikea uudistustapa on hyvä selvittää jo ennen päätehakkuuta leimikon tekijän kanssa. Näin säästyy aikaa, rahaa ja hermoja. Metsän alkutaipaleet ovat ne tärkeimmät askeleet, joihin ei kannata kompastua.

Eetu Heino

Metsäasiantuntija

MHY Karhu