Tuhkalannoitus mahdollistaa lisää kasvuvoimaa rämesoilla

Tuhkalannoitus on aivan liian vähän hyödynnetty turvemetsien kasvun tehostamiskeino. Typpeä turvemailta löytyy yleensä tarpeeksi mutta puutetta on kahdesta muusta pääravinteesta, fosforista ja kaliumista.

Tuhkalannoituksen perimmäisenä ajatuksena on saada puiden käyttöön lisää fosforia 40 kg ja kaliumia 80 kg hehtaarilla. Puutuhka sisältää edellisiä ravinteita yhden suhde kolmeen. Vertailuna turvetuhka vastaavasti 1/1,5. Typpeä on yleensä riittävästi turvemailla.

Tonnissa perustuhkaa (pääasiassa puutuhkaa, seassa myös turvetuhkaa) on fosforia 1,0 – 1,1 %, jolloin levitystarve on 4000 kg/ha. Vastaavasti kaliumia on tonnissa 2,5 – 3,0 % ja tarve näin ollen 3000 kg/ha.

Käytettäessä peruspuutuhkaa levitysmäärä pitää olla mielellään vähintään tuo 4000 kg/ha, jotta ravinteita saadaan tarvittava määrä.

Käsittelemättömän, pääasiassa puutuhkaa sisältävän tuhkan käytössä käy siis niin, että kaliumia kertyy enemmän kuin tarvitsisi, koska fosforin 40 kg:n hehtaaritarve pitää saada täyteen.

Tuhkaa voidaan myös jalostaa lisäämällä siihen tiettyjä lisäaineita. Tärkein niistä on apatiitti, jolloin fosforipitoisuus saadaan nousemaan 1.5 prosenttiin. Lisäksi seokseen on lisätty kaliumsulfaattia ja boorihappoa.

Yhdistyksen välittämä tuhka on tätä jalostettua ja rakeistettua tuhkaa. Tuhkan levitysmäärä tällä jalostetulla ja rakeistetulla tuhkalla on 3000 kg/ha, jolloin rahti- ja levityskulu alenee käsittelemättömään tuhkaan verrattuna.

Maalevityksenä tuhka tulee irtotavarana ja lentolevityksenä suursäkeissä.

Maalevitystä tehtiin kevättalvella 2019 ja seuraavan kerran sitä on tarjolla vuoden päästä kevätkaudella. Maalevityksessä kustannus on noin 100 euroa pienempi verrattaessa lentolevitykseen.

Tuhkan vaikutusaika on useita kymmeniä vuosia ja kasvunlisäys parhaissa tapauksissa erittäin merkityksellinen.

Eittämättä tuhkalannoitus on samalla myös ilmastoteko.

Jouni Peltoniemi