”Kaksin verroin minä ojaa kaivan, mutta Herralta mä kasvun varron”, lausui Saarijärven Paavokin yrittäessään saada suomaat kasvamaan. Muistellessani omia lapsuusaikojani ja koulumatkojani, mikä oli
sen mukavampaa, kun päästellä vesilammikoista vesiä ojiin niin että saappaiden kantapäät kuluivat puhki
uudehkoista saappaista.
Metsäojituksen huippuvuodet asettuvat 1960-70 luvun vaihteeseen. Eniten ojituksia tehtiin vuonna 1969
294000 hehtaaria (82000 km), jonka jälkeen ojitusalat ovat vuosi vuodelta vähentyneet. Uudisojituksia ei
käytännössä enää tehdä, ojitus on keskittynyt vanhojen ojitusalueiden kunnostukseen.
Normaalisti ojitushanke etenee siten että kohteessa tehdään harvennushakkuu, jonka yhteydessä avataan
ojalinjat. ELY- keskukseen tehdään ojitusilmoitus, josta saadaan hyväksytty lausunto, sen jälkeen tehdään
rahoitushakemus, jos haetaan Kestävän metsätalouden rahoitusta, Kemeratukea.
Kemeratuen saamiseen hankkeen tulee täyttää tietyt ehdot. Ojituskohteen tulee olla vähintään 2 ha:n
yhtenäinen alue. Tuki on 60% kokonaiskustannuksista silloin, kun kohde on vähintään 5 ha:n suuruinen
yhtenäinen alue. Muutoin tuki on 30%. Kasvupaikan vaatimuksena on, että uudisojituksen jälkeen kasvu
on selvästi elpynyt ja se on vähintään 1,5 m³/ha/v ilman toistuvia lannoituksia. Puuston on oltava myös
metsänhoidollisesti tyydyttävässä kunnossa, eikä hakkuu- tai hoitotöiden tarvetta ole lähimmän 5-10
vuoden aikana. Uudistuskypsät metsät eivät ole rahoituskelpoisia. Näissä kohteissa ojitukset voidaan
hoitaa vasta uudistushakkuun jälkeen uudistamisen yhteydessä.
Ojitusalueet ovat riski vesistöille turpeen ja humuksen kulkeutumisen vuoksi. Niiden kulkeutumista pyritään
estämään lietekuoppien ja laskeutusaltaiden avulla. Turvemaiden uudistaminen on haasteellista ja niiden
kasvihuonepäästöt tuottavat uuden pulman metsätaloudelle. Puuston kasvustamme noin viidennes on
suometsissä, Pohjois-Satakunnassa ja Pohjanmaalla selvästi enemmän.
Kun suunnittelette vanhojen ojitusalueiden hakkuita, miettikää paikallisen metsäasiantuntijan kanssa, onko
kunnostusojitus tarpeellista. Nykyisillä tehokkailla kaivureilla ojien avaamien käy nopeasti kunhan ojalinjat
on avattu. Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty.
Arto Uusihonko
Metsäasiantuntija MHY Karhu
