Avaimet onnistuneeseen puukauppaan
On tullut aika tehdä puukauppaa. Soitto tutulle ostomiehelle ja nimet paperiin. Ostomies vakuuttelee hintojen olevan päivän kärkihinnat jopa ylikin, samalla kertoen kauppakirjan ehtojen olevan kaikilla samat. Sitten puhutaankin jo sujuvasti säästä ja Trumpin kampauksesta. Illan pimeinä tunteina mieleen tuleekin, onko ostajissa todella eroa ja mahtoiko se hinta kuitenkaan olla se päivän korkein?
Puukauppa ja saatu kantorahatulo määrittää vuosikymmenten työn kannattavuuden ja siksi puukaupassa ei kannata tehdä hätiköityjä ratkaisuja. Aina puukauppaa tehdessä kannattaa pyytää tarjous kaikilta alueen puunostajilta ja vertailla tarjouksia kriittisesti. Onko arvioitu hakkuumäärä kaikilla sama, mitkä on sallitut tukkien pituudet ja entäs se läpimitta? Onko johonkin yhtiöön sitouduttu kun sinne on aina myyty ja saako jostain vielä niitä plussapisteitäkin?
Monesti kuulee väheksyttävän tukin katkonnan vaikutusta puukaupan lopputulokseen. Tukin hinta kuitupuuhun nähden on noin kolminkertainen, eli ei ole ollenkaan yhdentekevää, kertyykö tukkia 60% vai 70% puukaupan kokonaismäärästä. Harvennuksilla katkonnan vaikutus korostuu entisestään, koska poistettavan puun potentiaalinen tukkiosuus on pienempi ja todennäköisesti laadultaan heikompi kuin avohakkuulla. Kärjistetysti voidaan olla tilanteessa, jossa jokin ostaja ei löydä tukkia ollenkaan ja toinen merkittäviä määriä. Tukin katkonnan onnistumisen pystyy todentamaan käymällä leimikolla hakkuun aikana ja tutkimalla tukkilistoja hakkuun jälkeen. Ostajissa on eroja myös tukkilistojen suhteen. Jotkut toimijat toimittavat sen pyytämättä ja toisilta sen saaminen on kiven alla.
Tehtäessä puukauppaa Metsänhoitoyhdistyksen kautta valtakirjakaupalla kaikki edellä mainitut huolet saa ulkoistettua jonkun muun päänvaivaksi. Metsänhoitoyhdistys ja MTK seuraa raakapuun hintakehitystä viikoittain, joten hintatietous on ajantasaista. Tarjousvertailussa tukin katkonnan vaikutus pystytään ottamaan huomioon, kun käytössä on katkontatietoja. Katkontatiedot kerätään kaikista metsänhoitoyhdistyksen kautta kulkevista kaupoista ja niiden pohjalta voidaan arvioida kuinka paljon kukin ostaja on saanut vastaavanlaisesta leimikosta tukkia. Korjuuta käydään valvomassa maastossa ja mittausasiakirjoihin perehdytään hakkuun jälkeen. Puukaupan hoitamisesta koituva kustannus on aina pienempi, kuin saamatta jäävä tulovirta päädyttäessä leimikon rakenteelle epäsopivaan ostajaan. Kaiken lisäksi metsäasiantuntijan pöydän kautta kulkee niin monta puukauppaa vuodessa, että paperilla lukematonta hiljaista tieto kertyy vääjäämättä.
Santtu Råberg
Metsäasiantuntija
MHY Karhu
