tiistai 10. maaliskuuta 2020

Metsänomistajan hiilinielu

Hiiliasiat ovat olleet paljon esillä viimeisen vuoden aikana tiedotusvälineissä. Moni yritys ja yksityishenkilö tekee jo paljon toimia vähentääkseen hiilijalanjälkeään. Lisätään kierrätystä ja käytetään luontoystävällisempiä materiaaleja tai tuotantotapoja. Siirrytään käyttämään sähköautoja tai joukkoliikennettä tai vähennetään ylipäätään matkojen ja matkustamisen määrää. Kaikkea hiilen kulutusta ei voi lopettaa. Aina jää osa hiiliyhdisteiden käyttöä, joka pitäisi korvata uudella hiilensidonnalla.

Hiilinieluja isossa mittakaavassa muodostuu vain yhteyttämällä. Vihreät kasvit merissä, metsissä ja muualla muodostavat nieluja. Hiilen pysyvyydessä on eroja. Osa merien levätuotannon sitomasta hiilestä jää lähes pysyvästi kierron ulkopuolelle osan palatessa uudelleen kiertoon. Metsissä hiilen kierron pysyvyyteen vaikuttaa metsänhoito ja puuston kiertoaika. Mitä enemmän hakattavasta puustosta ohjautuu pitkäaikaiseen käyttöön, esimerkiksi puurankentamiseen, sitä pidempään hiili on poissa ilmakehästä. Kiertoaikaa voidaan jonkin verran pidentää, mutta jossain vaiheessa lahoaminen on yhtä suurta tai suurempaa kuin kasvu ja silloin hiilinielu on muuttunut hiilen lähteeksi. Muu hiilen sidonta on ainakin Suomessa marginaalista metsien hiilensidontaan nähden.

Iso raha

Suomessa lasketaan metsien hiilen sidonnan olevan luokkaa 26 miljoonaa tonnia vuodessa. Tämän suomalaiset tuottavat ilman, että maanomistajat saisivat siitä korvausta. Päästöoikeuden hinta CO2 tonnilta on ollut noin 25 euron luokkaa. Suomen metsien hiilinielun kokonaisarvo näillä luvuilla on 650 miljoonaa euroa. Metsämaan pinta-ala Suomessa on noin 20 miljoonaa hehtaaria, jolloin keskimäärin metsähehtaaria kohti hiilinielun arvo on 32 €/vuodessa. Tässä on mukana niin Etelä-Suomen kuin Pohjois-Suomen metsämaiden tuotto.

Puusto sitoo hiiltä (CO2 ekv.) melko tarkkaan tonnin puukuutiota kohti. Mhy Karhun alueella on noin 110 000 ha metsää, jonka vuotuinen kasvu on 739 000 m3, eli 6,7 m3/ha/vuosi. Koko yhdistyksen alueen hiilinielun arvo olisi tällä laskukaavalla jopa 18,5 miljoonaa euroa. Keskimääräisellä, 31 ha tilalla, tämä tarkoittaisi noin 5200 euron vuosituotosta hiilinieluna. Vaikka iso osa tästä poistuu hakkuiden muodossa, hiilikompensaatioasioissa ei ole kyse ihan nappikaupasta.

Kauppa ei onnistu

Poliisihallitus on hiilikauppaa koskevissa lausunnoissaan päätynyt siihen, että Suomessa hiilinielu ei ole sellainen tuote, jota voisi ostaa ja myydä. Ostajan tulisi saada omistusoikeus siihen puuhun tai maa-alueeseen, jonka hiilensidontapotentiaalin hän on ostanut tai johonkin muuhun konkreettiseen, jotta hiilikauppaa ei tulkittaisi peitellyksi rahankeräykseksi. Jos hiilensidontaa halutaan Suomessa tehostaa, on lainsäädäntöä muutettava pikaisesti niin, että metsäalan asiantuntemusta voidaan kannattavalla tavalla hyödyntää ilmastotyössä ja halukkaat voivat kompensoida suomalaiseen metsään muidenkin kuin rahankeräysluvan saaneiden yleishyödyllisten yhdistysten ja säätiöiden kautta. Ilmastonmuutoksen torjunta tarvitsee sekä tekijät että rahoituksen.

Mukavaa alkavaa hiilensidontakautta kuitenkin kaikille hiilinielun omistajille.

J. Anttoora
Metsäasiantuntija, Mhy Karhu

Viimeisin blogikirjoitus

Elintärkeät yksityistiemme

Yksityistiet koskettavat yllättävän monia suomalaisia tavalla tai toisella. Metsäomistajalle ne ovat reitti omalle tilalle, puunostajille vä...

Suosituimmat blogikirjoitukset