Vain arviointiammattilaisen maastossa tekemä arvio on metsäarvio

Oikea ja luotettava arvonmääritys on lähtökohta metsätilan myynnille. Vain tietämällä myytävän tilan arvon yleisesti markkinoilla on mahdollista asettaa hintapyyntö oikealle tasolle tai arvioida saatuja tarjouksia. Toki riittävän tehokkaan ja laajan markkinoinnin jälkeen, jos on saatu runsaasti tarjouksia voi olettaa hinnan muodostuvan oikein. Mutta entäpä jos saadut tarjoukset perustuvat virheellisiin tietoihin, joita tilasta on annettu?

Käytännössä metsäarviolla onkin kaksi tehtävää tilan myyntiprosessissa. Ensinnä omistajan ja myyntiä hoitavan on tarpeen tietää tilan puustotiedot ja niiden tuottama metsätalousarvo edellä kuvatuista syistä. Samalla tavalla ostaja tarvitsee luotettavat tiedot kaupan kohteesta. Suurella osalla ostajia ei ole riittävää osaamista määrittää riittävällä tarkkuudella puustotietoja ja joka tapauksessa se olisi varsin suuri työ.

Ostajan kannalta luotettava tieto on erittäin arvokas. Se antaa selkeän lähtökohdan kaupanteolle. Mitä vähemmän ostajan kannalta jää kysymysmerkkejä ja epävarmuutta tilan ominaisuuksista sen turvallisemmin mielin ostaja voi toimia ja se rohkaisee myös maksamaan korkeampaa hintaa. Kaikki epävarmuus luonnollisesti on riski ja on otettava huomioon omassa tarjouksessa.

Kokemus onkin osoittanut, että luotettava toiminta markkinoilla eli tarkat ja oikeat tiedot sekä niiden helppo saatavuus johtavat parempiin kauppahintoihin.

Puustotietojen määrittäminen on ehdottomasti ammattityötä – ei jokaisen metsäalan koulutuksen saaneen sivuhommina tehtävää puuhastelua. Vain työ lopulta opettaa tekijänsä ja kokemuksen kautta syntyy sellainen osaaminen, johon voi luottaa. Tekniset välineet ja nykyaikaiset tietolähteet helpottavat työtä, mutta eivät tee sitä ammattilaisen puolesta. Erilaisin kaukokartoituksen menetelmin hankitut puuvaratiedot ovat hyvä työväline ennen kaikkea suurempien kokonaisuuksien käsittelemiseen. Tilakohtaisen arvon määritykseen ne sellaisenaan eivät sovi. Tilakoko on tyypillisesti meillä niin pieni, että kymmenien prosenttien kuviokohtaiset poikkeamat eivät takaa kenenkään kannalta oikeusturvaa. Yksistään puuston tukkiosuuksien määrittelyssä saattaa syntyä jo kuviotasolla tuhansien eurojen virheitä.

Riippumatta pohja-aineistojen tasosta metsäarvioksi voi kutsua ainoastaan sellaista laskelmaa, jonka puustotiedot ammattilainen on maastossa todennut. Siellä tarkistetaan kuvioiden rajaukset eli pinta-alat, puuston määrä ja laatu ja puutavaralajisuhteet. Laatukysymykset eivät mitenkään selviä olemassa olevista puustotiedoista ja niiden merkitys tukkiosuuteen ja sitä kautta arvoon on huomattava.

Suomessa 90 % metsäarvioista tekevät metsänhoitoyhdistyksen ammattilaiset. Nykyisin työ on pääosin eriytetty arviointiin erikoistuneiden, oikeiden osaajien tehtäväksi. Tämä onkin johtanut siihen, että metsänhoitoyhdistysten arviointitulosteista on tullut epävirallinen standardi alalle. Muussa muodossa olevat, mahdollisesti hyvälaatuisetkin arviot koetaan vaikealukuisemmiksi ja ne aiheuttavat kummastusta myyntimateriaalina ollessaan.

Oma lukunsa arvioinnin saralla ovat parin viime vuoden aikana näyttävästi markkinoidut ”kevytarviot”. Näillä mm. pankkien ja metsäteollisuusyritysten välineillä määritetään tilan arvo esimerkiksi pelkän kiinteistötunnuksen perusteella. Arvio-ohjelma hakee tällöin metsäkeskuksen ylläpitämästä metsään.fi-palvelusta tilan puustotiedot. Näiden tietojen tausta ja taso on vaihtelevaa eivätkä ne ole välttämättä ajan tasalla. Yksittäisen tilan omistajaa ei varmasti suurestikaan lohduta tieto, että tuhannen tilan tällä tavalla saaduista tiedoista laskettu arvo on keskimäärin varsin hyvin paikallaan. Tilakohtaisesti ero luotettavasti tehtyyn arvioon voi olla vaikka 50 %.

Siis ammattilainen ammattilaisen töihin!

Jukka Pusa
Toimitusjohtaja LKV, Länsi-Suomen Metsätilat Oy

Uudella strategialla rohkeasti eteenpäin

Metsänhoitoyhdistys Karhulle hyväksyttiin uusi strategia 2018 – 2022 maaliskuun 2018 valtuuston kokouksessa. Asiaa oli työstetty syksystä saakka ja työtä ohjasi yliopettaja, koulutusvastaava Pasi Pakkala K-S ammattikorkeakoulun Mikkelin yksiköstä.

Strategiset tavoitteet ovat jaettu neljään eri pääryhmään.

• MHY Karhun jäsenyys on haluttua
• MHY Karhun puukauppavaikuttuvuutta on lisättävä
• MHY Karhun toiminta on monipuolista ja selkeäpiirteistä
• MHY Karhulla on motivoitunut henkilöstö ja ammattitaitoiset yrittäjät

Todettakoon vielä sekin, että strategiatyötä tehtiin ihan tosissaan ja luottamushenkilöiden rooli työssä oli merkittävä.
Seuraavassa muutamia poimintoja pääotsikoiden alta:

Tiedotusta ja markkinointia on kehitettävä ja lisättävä. Yhteydenpito jäseniin tapahtuisi entistä monikanavaisemmin sisältäen mm. blogikirjoitusten ja videoiden tuottamisen. Tämä kirjoitus onkin alku blogin käyttöönottoon eli niin sanotusti pelin avaus. Jatkossa kirjoituksia on tarkoitus saada niin toimi- kuin luottamushenkilöiltä sekä myös ihan tavallisilta metsänomistajilta.

Luottamushenkilöiden roolia pyritään lisäämään edunvalvontatyössä. Tämä voisi näkyä mm. siten, että erityyppisissä edunvalvontatilaisuuksissa mukana olisi myös hallituksen tai valtuuston jäsen.
Yksi aiemminkin esillä ollut asia on palvelujen kehittäminen helposti markkinoitaviksi tuotepaketeiksi. Toivottavasti tällä strategiakaudella tässä asiassa päästään etenemään.

Yhdistyksen puukauppavaikuttavuutta pyritään lisäämään. Pitkään tapetilla ollut asia ja kilpailutilanne on raaka mutta työtä asian suhteen on tehtävä hartiavoimin. Jos yhdistys putoaa puukaupan mukanaolosta minisarjaan, putoaa moni muukin työlaji samalla.

Yhdistyksen organisaation kehittäminen on ajankohtaista ja osittain jo alkanutkin. Palkkasimme vuoden 2017 lopulla uuden toimihenkilön ja sittemmin on tehty pieniä muutoksia mm. toimialueisiin Lavian osalta. Edelleen nyt keväällä 2018 tilanne on sellainen, että osa toimihenkilöistä on koko ajan ylityöllistetty. Tämän asian seuraaminen kuuluu varsinkin allekirjoittaneelle ja toteankin, että reagointikynnys asian suhteen on matala.

Vaikka strategioita laaditaan tietyin väliajoin, ei se tarkoita sitä, että kehittelyn alle ei voitaisi ottaa ihan uusia ideoita ihan milloin vain. Toivonkin, että hyviä ajatuksia yhdistyksen kehittämiseen tulee niin metsänomistajilta, kuin luottamushenkilöiltä ja yhdessä saamme vietyä tätä palveluorganisaatiota ja edunvalvontatyötä menestyksekkäästi eteenpäin.

Jouni Peltoniemi